sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Suutarilan savea

Törmäsin viime syksynä koiran kanssa lenkillä lähimetsässä saviläjään, joka oli nostettu joskus vuosikymmeniä sitten metsää ojitettaessa. Eihän se savi mitään harvinaista ole, koko Etelä-Suomihan on savilaatan päällä, mutta olipahan helposti nostettavissa. Täällä meilläpäin on muuten ollut tiilitehdas, joten luulisin että sen savikin nostettu täältä. Otin savea mukaan pari muovikassillista.

Savi tuntui hyvin lyhyeltä ja hiekkaiselta. Rikoin sen pieniksi ja kuivatin talvella. Sitten liettäminen veteen, ja isoimpien roskien sihtaus keittiösihdillä. Sitten kipsilevyn päälle kuivumaan. Vaivatessa savi tuntui tosi painavalta, joten siihen on varmaankin jäänyt hiekkaa paljon.

Dreijaaminen oli hankalaa, koska plastisuutta ei ollut tarpeeksi. Pari kippoa sain kuitenkin aikaiseksi:



Paksuseinäisiä ja painavia, ja lasitus säröili sisäpuolelta pahasti. Hällä väli, en tarvitse käyttöastioita. Joku maljakko olisi ollut hauska, mutta en saanut nostettua esineitä yhtään tuota enempää. Lasite taitaa olla tuo. Aika passeli lasite punasavelle. Poltto 1020 astetta, silmämääräisesti menisi 1060 ainakin myös.

Pitäisi sihdata tuo savi lietteenä 80 meshin sihdillä, että pääsisi näkemään millaista se oikeasti on, ilman että siinä on puolet hiekkaa. Se on vaan niin hiton työlästä hommaa, ilman ammattilaisvälineitä.

Mitenköhän korkealle tuollaisen hiekkaisen tavaran voisi polttaa? Onko tietäjiä?

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Viritys

Virittelin eilen yömyöhään uunia, ja tänään pääsin katsomaan, mikä on vaikutus. Oikein naurattaa. 1170 asteeseen nousi uuni, eli parannusta eiliseen on 90 astetta. Lopetin, kun nousunopeus oli 15 astetta tunnissa. Vielä se siis vähän siitä kipuaa, jos on pakko. Kuva kertoo kaiken:



Alin käppyrä on tilanne kun ostin uunin, keskimmäinen pohja ja kansi eristettynä, ylin lisäksi uusilla virityksillä.

Vähän takaperoisesti etenee juttu. Nyt siis lisäsin villaa uunin ulkopellin alle. Koska halusin käyttää vanhan pellin, laitoin vain puolen tuuman villaa. Neliömetri riitti. (17 euroa... halpaa lystiä.)


Kansi pois, ja irti lähtevät irrotettuna. 

Vastuslangat vähän hankaloittavat.

Suikale villaa lankojen väliin

Sitten villa ympärille, ja aloin kiristää peltiä rautalankavirityksellä, joka ei toiminut.  Langat katkesivat heti  kun  jännitys kasvoi.

Ruuvipuristimet toimivat. Tuohon olisi vielä ollut hyvä laittaa puurima väliin. 

Pellin päät menivät vain sentin päällekkäin, joten kipaisin Biltemasta reikälevyjä ja peltiruuveja. 

Nappasin kuvan langoituksista ennen kuin avasin ne. Vaikea niitä on muuten muistaa, miten ne meni. Langat riittivät, koska villakerros on ohut.  

Ei se kiristettynä ole tuon paksumpi kerros. Vajaa sentti kulman kohdalla. 
Hankalia paikkoja oli muutama. Vastuslangat olivat tosi jäykkiä, ja olin netistä lukenut, että ne ovat hauraita käytön jälkeen. Onneksi eivät katkenneet.

Tiilet eivät ole millään kiinni toisissaan. Kun peltiä kiristää, pitää tiiliä työnnellä oikeisiin asentoihin, jotta ne eivät mene miten sattuu.

Villa oli vähän hankala laittaa. Siinä täytyy muuten olla kunnon hanskat kädessä, pitkähihainen paita jne, ja hengityssuojain. Villa pölyää leikatessa, ja reunoistaan muutenkin. Se pöly menee henkeen, ja kuidun pätkät jäävät keuhkoihin aika lopullisesti. Ei hyvä! Villapöly on jonkinsortin karsinogeeni myös, olisiko ollut "mahdollisesti haitallinen" tmsp. Ei se sitten ole vaarallista, kun se on paikallaan

Pelti siirtyy, kun ympärysmitta kasvaa. Katsoin vastuslangat ja anturin keskelle reikiä, muut reiät pitää porata uusiksi. Kannen ruuvien paikat menivät uusiksi myös yms. pientä.

Kaikkiaan on eristämisellä tullut lisää 150 astetta. Tutkailin juuri Ortonin taulukoita, ja 15 astetta tunnissa nousunopeudella 1167 astetta on keila 5½. Tunti lisää polttoa, niin aika tekee poltosta keila 6:n polton, vaikkei asteita juuri lisää tulisikaan. Se on matala kivitavarapoltto. Keilalle 6 on paljon lasitereseptejä, koska maailmalla keraamikot ovat siirtyneet tähän välipolttoon, sähkön- ja uuninsäästösyistä.

Lisäksi, villaa tilatessani haastattelin taas Teuvo Turusta Varniasta, ja hän kertoi, että kannen eristäminen olisi parempi tehdä sisäpuolelta, jos korkeuden menettäminen ei haittaa. Ja minuahan ei haittaa. Kanteen leikataan tuuman villasta pala, joka jää puoli senttiä tai sentin uunin reunojen sisäpuolelle. Kiinnitys vastuslangasta tehdyillä sinkilöillä, jotka varovasti naputellaan tiiliin. Pitäisi olla eristeenä tehokkaampi.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Uusi uuni

Edellinen pikku-uunini Hobbyceram Hexagon SF alkoi ottaa päähän, koska se oli niin pieni. 24 litraa olisi ok, mutta kun sisäleveys on vain 30cm, mahtuu sinne vain n. 26cm leveä ruukku. Se on polton jälkeen 24cm, ja se on aika rajoittavaa bonsairuukkuja ajatellen.

Sanottakoon heti kärkeen niille, jotka tänne eksyvät tuon uunin nimen perusteella: Se on ihan hyvä uuni. Sille luvataan spekseissä 1260 astetta, ja sen se luultavasti myös saavuttaa. Itse ajelin sitä korkeimmillaan n. 1120 asteeseen, ja viimeiset 100 astetta se nousi kevyesti noin tuntiin. Punasavipolttoon 1020 asteeseen uunia ei edes tarvitse käyttää täysillä.

Uunin heikko kohta on K-tyypin anturi, joka käytännössä estää polton korkealle. Käyttöohjeessa luvataan anturin kestävän satoja kertoja 1100 asteeseen polton, mutta 1200 asteeseen anturille luvataan 5 kertaa. Uusi anturi maksaa vain kolme-neljäkymppiä, mutta silti. Se on matalanpolton uuni. Jos sen sijaan on tarkoitus polttaa matalanpolton savia, eikä kapeus haittaa, uuni on harrastajalle todella passeli.

Uunin suurin etu on se, että sen saa täyteen nopeasti, joten polttoja pääsee tekemään usein. Eihän sinne mahdu kuin 5-10 tavaraa kerrallaan, mutta silti, pienuus on etu harrastelijalle, joka tuottaa poltettavan määrän tavaraa viikossa tai kuukaudessa. Poltto 1020 asteeseen ottaa alle 20kwh, joten hintaa poltolle tulee muutama euro.

Vaihdoin sitten kuukausi takaperin isompaan, Scandiaovnen AS:n valmistamaan malliin T3-60. Scandialla on kolme sarjaa, 1-sarja on ammattilaisille, ja 3-sarja on harrastelijoille. 2-sarja sitten siinä välissä. Spekseissä tälle uunille luvataan 1100 astetta, eli selkeästi matalaan polttoon ja posliinille yms. tarkoitettu. Se sopii minulle nyt, koska olen kiinnostunut  matalan polton savista, toisaalta kotimaisesta punasavesta, ja toisaalta musta- ja valkosavista. Näistä löytyy mielenkiintoisia savia, joiden pitäisi sintraantua tiiviiksi 1100 asteessa.

Nämähän ovat aika vanhaa tekniikkaa, nykyisin uunit tehdään paljon paksummilla seinillä. Rohde tekee hienoja uuneja (Ecotop), joilla päästään 1320 asteeseen samalla nimellisteholla ja pienemmällä sähkönkulutuksella. Sähkönkulutus ei kuitenkaan muodostu kovin merkittäväksi asiaksi, koska uunin poltto maksaa vain joitakin euroja. Polttoja tulee 1-2 kuussa. Ecotop maksaa 1500-2000, vähän mallista riippuen, ja se on liikaa tähän meikäläisen touhuun.

Ensimmäinen poltto uunilla selvitti, että speksin 1100 astetta on periaatteellinen arvo. Uuni lämpeni 1020 asteeseen, ja sitten lämpötila ei enää noussut. Viimeiset kymmenet asteet tulivat toodella hitaasti. Uuni myös hohkasi lämpöä uskomattoman voimakkaasti. Uuni on minulla ulkovarastossa, ja laitoin sinne kunnon suojalevyt ihan suosiolla.

Olin aika pettynyt. Tarvitsen 1100 astetta! Vaihtoon vaan, oli ensimmäinen ajatus. Soitin kuitenkin Varniaan, jossa olen saanut tiukan asiantuntevaa palvelua, ja juttelin siellä Teuvo Turusen kanssa. Suosittelen lämpimästi. On aina nautinto kuunnella ihmistä, joka tinkimättömästi kertoo, miten ne asiat oikeasti ovat. Asiantuntijuutta.

Selitin tilanteen, että siis haluaisin saada uunista irti 80 astetta lisää, ja kysyin mitä mahdollisuuksia minulla on. Ehdotin uunin päällystämistä keraamisella villalla, mutta se ajatus torpattiin täysin. Metallikuori ei kestä eristeen alle jäämistä. Helppoja keinoja on tasan kaksi - toinen on laittaa uunin pohjalle sisäpuolelle keraamista villaa, ja toinen on laittaa kannen päälle samaa kamaa. Kannen päällähän ei ole metallilevyä.

Tilasin siis seuraavan tilauksen yhteydessä tuuman paksuista keraamista villaa neliömetrin.

Pohjan villa ei saa peittää vastuksia. Tässä mallissa vastuslangat ovat pohjassa n. 3 sentin korkeudessa, joten pohjalle sain leikattua aivan tiiviin villalevyn. Levyyn tehdään reiät tolpille, ja villan ja alimman hyllyn väliin pitää jäädä muutama sentti väliä. Minulle kun ei uunin korkeudella ole niin väliä, laitoin villaa kaksi kerrosta, ylempi sen verran kapeampana, että vastuksiin jäi 3 cm väli.

Alempi villakerros
En ole verrannut, onko toisesta kerroksesta mitään hyötyä, mutta en tarvitse uunin täyttä korkeutta. Loppu villa riitti kaksin kerroin vällyksi uunin kannen päälle. Nämä toimet vähän auttoivat!

En saanut ihan 80 astetta, mutta 60 sain. Uuni lämpenee nyt 1080 asteeseen, ja ortonin keilat sanovat, että se on 02-keilan poltto. Fuchstonin mustasavi ei aivan täysin sintraannu vesitiiviiksi, mutta ei paljon puutu. Viimeisen 100 asteen nousuun menee 4 tuntia! Poltto vie noin 30 kwh, mikä on vielä ihan kohtuullista, 3-4 euroa. Sen lisäksi, että käyrä nousee ylemmäs, se myös nousee selvästi nopeammin kuin ennen lisäeristystä.

Minulle parempi olisi Scandian uuni T3-40S, joka on yhtä leveä ja samantehoinen, mutta 1/3 matalampi. Sille luvataan 1280 astetta. Mutta Ecotop on sitten vielä asia erikseen.

Nyt tietysti mietin, mitä seuraavaksi voisin tehdä. 1120 astetta olisi mukava saada... Pari vaihtoehtoa on netistä osunut silmään:

Vaihtoehto 1: Otetaan uunista päällispelti pois, lisätään kerros villaa, ja laitetaan pelti takaisin. Tämä ei ole ihan niin helppoa kuin miltä äkkiseltään kuulostaa, koska erilaisia läpivientejä on aika paljon. Tiilet eivät ole millään kiinni toisissaan, vaan pelti pitää ne paikallaan, joten tarkkana saisi olla tuossa operaatiossa. Peitettävää pinta-alaa tulisi kuitenkin niin paljon enemmän kuin nyt (noin 3 kertaa enemmän), että vaikutus olisi huomattava. Arvaukseni on, että 1150 on ihan realistinen arvio. Lisäetu on, että noita viimeisiä kymmeniä asteita ei tarvitsisi tuntitolkulla odotella, vaikkei uunia polttaisikaan ihan tappiin. Vanha pelti voisi sopia paremmin päälle, jos käyttäisi vain ½ tuumaa paksua villaa.

Tarkistin asian Scandiaovnenilta, ja uuni kestää korkeamman lämmön. Speksi 1100 asteeseen johtuu siitä, että teho on niin pieni, että se ei nouse korkeammalle. Sen anturi on S-tyyppiä, joka kestää näissä ympyröissä riittavästi. Muutkin romppeet ovat samoja kuin 1280-asteeseen speksatuissa uuneissa. Asteikko kontrollerissa ulottuu 1600 asteeseen.

Vaihtoehto 2: ITC 100 HT. Ihmeaine jenkeistä, jolla ohuelti päällystetään uuni sisäpuolelta, vastuksineen päivineen. Tämä ei ole eriste, vaan jonkinlainen metallin ja keraamin sekasikiö, joka heijastaa lämpösäteilyä erittäin hyvin. Uunin lämmöstä suurempi osa jää käyttöön, kun se seinän kohdatessaan heijastetaan takaisin esineisiin. Samalla kamalla voisi kuulemma päällystää uunilevyt ja tolpatkin. En ole löytänyt tätä tavaraa vielä läheltä, UK on lähin paikka (www.scarva.com). Hintaa pintille tulee 51  euroa, ja rahdille mukavat 52 euroa.