Mustasavi

Kirjan Potters Book Of Glaze Recipes lasite nro 47. Kipot ovat Creatonin punasavi 311 ja mustasavi 356. Molempien pitäisi sintraantua 1120 asteessa. Nuo on poltettu keilaan 02, jolloin mittari näytti karvan alle 1100.

Sama lasite, sama poltto, vain savi on eri.

Jossain ehdotettiin, että syy olisi mustasaven korkea rautapitoisuus, mutta se on molemmissa suunnilleen sama. Muuta eroa en savista tähän liittyen löydä, kuin että mustasaven musta tehdään mangaanioksidilla. 1080 on joku taikalämpötila, jossa mangaanidioksidi palaa mangaanioksidiksi. Silloin vapautuu kaasuja eli se happi.

Kun tulee reikiä, siihen yleensä ehdotetaan, että pitäisi panna lasitetta ohuemmalti, mutta tuossa laidoilla lasitetta on ohuelti, ja kuplia on aivan ylös asti. Toinen ehdotus on polttaa ylemmäs, jotta lasite ehtii tasaantua, tai lisätä vähän jotain fluksia. Ei tunnu auttavan.

Paras ehdotus jonka olen toistaiseksi löytänyt: lasite sulaa läpäisemättömäksi liian aikaisin, kun savesta vielä irtoaa kaasuja. Siihen pitäisi auttaa sulamispisteen nostaminen, esim. kaoliinilla.

Lasitteita sekasavella

Säästän tummien savien, eli punasavien ja mustasavien, jämät samaan ämpäriin. Sen kun kierrättää, saa jonkinlaista sekasavea, joka vaihtelee aika kovasti eri kerroilla. Koska seassa on kotimaista punasavea, polttolämpötila on vähän alempi kuin pelkällä mustasavella. Nyt olen polttanut savet keilaan 04. Ihan hieman on jäänyt osaan huokoisuutta, joten keila 03 olisi voinut olla parempi, mutta paha sitä on sanoa etukäteen.

Jossain kirjassa kehotettiin tekemään koepalat kippoina, joista vain sisäpuoli lasitetaan. Oikein fiksu neuvo! Uunilevyistä saa muuten olla vähän väliä raapimassa valumia irti.

Sekasavikippoja koepaloina, ∆04

Saven väri on tumman ruskea. Bonsairuukkuja jos ajattelee, se olisi ok ilman lasitustakin - tosin tylsää. Punasavi terra sig päälle, niin ei se muuta kaipaa.

Pari noista testeistä on sellaisia, että olen tehnyt niistä isommat erät. Paras on oikealla ylhäällä, Potters book of glaze recipes lasite nro 28. Samaa kamaa on pari riviä alempana edellinen erä, jostain syystä hiukan eri värisenä.

Kummallinen lasite on kolmannessa rivissä ylhäältä oikealla. Eli tämä (keskellä):

Se on PBGR 13 lisättynä ilmeniittiä ja rautaoksidia, noin 10% kumpaistakin. Olen polttanut sitä välillä ∆04-∆5, ja se vaikuttaisi toimivan aina. Alkuperäinen versio ei toiminut ollenkaan, se vaahtosi ja valui. Luultavasti eroa raaka-aineissa. Ilmeniitin ja rautaoksidin yhdistelmä tekee tuollaisia hauskoja kiteitä.

Siinä päällä on hauska toffee, joka on PBGR 2 lisättynä ilmeniittiä 7,5% ja rutiilia 5%. Pohjalla on vähän reikiä, joten ehkä sitä pitäisi vähän notkistaa (lisätä frittiä) tai laittaa ohuemmalti.

Alarivin vaaleansininen on PBGR18 lisättynä 0,5% kuparikarbonaattia. Tuo 18 ei tunnu olevan ihan hyvä, koska se jää reikäiseksi. Seuraava testi, nyt uunissa, on PBGR19 samalla määrällä kuparikarbonaattia. Lasite ilman väriä on ensimmäisessä kuvassa toisessa rivissä alhaalta, toinen vasemmalta. Tinaoksidilla tehty valkoinen.

Tinaoksidi on muuten törkeän kallista! Satasen kilo, ja sitä menee lasitteeseen 10-12%. Sirkoonisilikaatti tekisi myös valkoista, vaan ei tunnu toimivan tummalla savella samalla tavalla.