tiistai 2. syyskuuta 2014

Uusia kippoja

Uusia opittuja asioita on se, että lasitetta kun panee ohuemmalti, siitä tulee monivärisempi ja sävykkäämpi.



Keskimmäinen on yksi viidestä, joista piti tulla kahvikupit, mutta koko on enemmän sellainen kaljatuoppi. Oikaealla vaalea sekoitus, jota tein paljon yhdessä vaiheessa, mutta josta en enää pidä ollenkaan. 


Kun aika tummalla savella on ohuelti sinistä PBGR 210, sen väri murtuu mukavasti. Muodoltaan kaunein kipponi toistaiseksi. Ja maltoin jättää seinän röpeltämisen pois. 

Pari muodoltaan aika huonoa kippoa. vasemmalla liian korkea ja suora jalka. Vaikka periaatteessa pidänkin reippaista jaloista, mutta liika on sittenkin liikaa. Näyttää jo putken pätkältä. Oikea taas on muodoltaan liian pyöreäseinäinen. Ihan hyvä ruuan esillelaittoon kuitenkin. 




maanantai 2. syyskuuta 2013

Valkoisia ja mattapintoja

Potters Book of Glaze Resipes-kirjan keilan 5 valkoisia, kermaa, mattaa yms. testasin 10 lasitetta. Lasitteet ja koepalat tein jo joskus keväällä, mutta ei ole tullut poltetettua, kun on ollut muuta hommaa olevinaan.. Ja sitten kun oli meininki polttaa koekipot, ei uunin pentele toiminut. Poltti sulakkeen heti kun sen pani päälle.

Olin jo tilailemassa uudet vastukset, mutta Varniasta kertoivat (Ilkka Harjola tällä kertaa), että luultavasti on kyse oikarista vastuslangoissa, eli pitäisi avata se pieni boksi uunin kyljestä ja etsiä oikosulun aiheuttajaa. Aikani etsin ja löytyihän se, vastus oli hitsautunut kiinni uunipeltiin. Ihmeelliseltä tuntuu, että noin vain sanotaan heti, mikä on vikana ja missä kohtaakin se on. Varnian pisteet vain nousee.

Virittelin tuohon kohtaan vähän keramiikkaa väliin eristeeksi, ja taas pelaa. Paitsi että vanha vika on uusinut, eli uuni sammuttaa itsensä liian aikaisin. Lämpörele toimii, koska se naksuu oikeassa kohtaa asteikkoa, mutta uuni pompsahtaa pois päältä kuin se olisi saavuttanut huippulämmön. Kiilasin napin pohjaan, jotta sain polton loppuun.

Viimeiset 5-6 tuntia polttoa uuni on täysillä, ettei se sikäli suuri muutos ole, ja sammutan uunin itse kun keila on kaatunut, mutta onhan tuo nyt jonkinlainen kauneusvirhe. Pitäisi poistaa koko elektroniikka, ja laittaa vain vastuksiin kuhunkin omat katkaisijat. Yksi kerrallaan vastukset päälle, sanotaan 30-60 minuutin välein, niin saman asian se ajaa. Polton valmius on kuitenkin katsottava keiloista.

Seuraavan uunin osto saattaa olla kohta edessä. Yritän puhua itselleni järkeä, että ostan enkä rakenna sitä.


Alhaalta vasemmalta kirjan numeroinneilla 40, 70, 73, 74, 76, 78, 79, 80, 82, 83. 40 on alemman polton lasite, lieneekö jäänyt silloin raa'aksi, kun olin ottanut sen mukaan. Ei muista enää. Se on hyvä! 70 on kuivahko valkoinen neulanrei'illä, ei kaksinen. 73 meni kraatereiksi, mutta se on aika hyvän näköinen ja tuntuinen. Sopisi ehkä jonkun toisen lasitteen päälle. Kraaterit ovat pyöreäreunaisia. Mitenköhän se sopisi tummemmalle savelle? Tai toisen tumman lasitteen päälle.

Keskirivi: 74 saattaisi sopia astioiden sisäpinnalle. Puolikiiltävä harmaanvalkoinen. 76 on hyvä matta kermanvärinen, jossa on vähän reikää mutta ei häiritsevästi. 78, joka on kukkaruukussa, on hiekkapaperimainen kuiva karkea ja kaunis. Mihinkä ihmeeseen se voisi sopia, tuon värisenä? (No bonsairuukkuun tietysti! Ehkä vähän rautaoksidia sekaan antamaan väriä. lasitetta vaaleammalla savella voisi näyttää hyvältä.)  79 on puolimatta kirkas, joka menee valkoisemmaksi missä paksummalti.

Ylärivi: 80 särölasite, jota voisi kuulemma värjätäkin. 82 matta valkoinen kivilasite, oikein hieno sellainen, mutta mihin tarkoitukseen. Se näyttää siltä, että joku oksidi sopisi siihen todella hienosti. 83 on silkinhimmeä läpikuultava lasite, jota pitäisi koittaa jollain toisella savella. Käy astioihin sisäpuolellekin.

Tämä on uusi testisavi, jossa on valkoista ja sekasavea suhteessa 2:1. Väri näkyy tuossa ruukussa, jossa on reikä pohjassa. Ja reunoissa tietysti. Savi on vähän kuplinut siellä täällä, joten valkoista voisi koittaa lisätä, esim. 3:1 voisi olla hyvä. Se voisi olla sellainen paahdettu, jos tiedät mitä tarkoitan.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Uusi objektiivi (ja kippo)

Ostin uuden objektiivin, Canon EF 50mm 1:1,8. Halpis (käytetty Huuto.netistä 70€), muoviseksikin kehuttu, mutta myös kuvien tarkkuutta on kehuttu. Hinta-laatusuhde pitäisi olla loistava. Huono ja hidas tarkentumaan,   mutta minä kun kuvailen lähinnä puita, bonsaita, kippoja yms, niin ne eivät karkaa mihinkään. Äkkiseltään vaikuttaa tosi hyvältä.

Kasvatin blogin leveyttä, niin mahtuu kuvat suurempina.

Uusi kippo, mustasavi Fucstonin S
Sekalasitteesta on tullut sinistä mustalla.
Vanha kippo, sama savi.
Vähän vaalea kuva, lasite on tummempi livenä. Tähän ei objektiivi suostu tarkentumaan, mutta lasite on vähän vaikea siinä suhteessa, kun on paljon heijastuksia. 

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kirkkaita

Olen ihan summamutikassa testaillut lasitteita eri kirjoista ja netistä. Esimerkiksi kirkkaista en tiedä mitään, koska en ole niitä välittänut tehdä. Nyt ajattelin vähän ryhdistäytyä ja testata keilan 5 lasitteita urakalla. Ekassa satsissa tein kirjan Potters book of glaze recipes melkein kaikki keilan 5 kirkkaat lasitteet, 12 erilaista.

12 kirkasta lasitetta - järkeä vai ei?
Tuossa on ylärivissä lasitteet 54, 55, 56, 57, keskirivissä 58, 60, 61, 64, alarivissä 65, 66, 67, 68. Joitain jätin välistä, kun ei ollut kaikkia raaka-aineita. Kovin bariumipitoisia en myöskään viitsi tehdä, koska ne ovat myrkyllisiä. Kaikki on testattu punasavella, koska niitä koekippoja sattui olemaan.

Muutama sana:

54 - Hyvä lasite, täynnä pieniä kuplia, ja niiden seurauksena pinta vähän epätasainen. Näissä kuplissa ei ole mitään vikaa, eivät jätä teräväreunaisia reikiä tms. Hieman matta.
55 - Aavistuksen verran aivan pieniä kuplia, oikein hyvä. Puolikiiltävä.
56 - Raaka.
57 - Tuhkalasite, koivun tuhkalla. Epätasainen, tahtoo kertyä möykyiksi. Todella kiiltävä.

58 - Toinen tuhkalasite, hiukan vähemmän kiiltävä. Ohuelti matta.
60 - Hyvä lasite, jossa on tuollaista sinertävää haituvaa, joka lienee se "chun effect". Se tulee mikroskooppisen pienistä kuplista. Näkyy kuulemma paremmin tummilla savilla. Johtuu valon taittumisesta lasiteen sisällä.
61 - Puolikirkas, vähän röpelö pinta. Menee vaaleaksi missä on paksummalti. Ei parhaita.
64 - Vaalea, johtuuko pienistä kuplista, vai olisiko vähän raaka.

65 - Kummallinen väri, kalma. Puolimatta, sisällä pieniä kuplia. Aika ruma punasavella.
66 - Puolikirkas hieno lasite, jossa ehkä paras punaruskea väri. Bariumia 10%.
67 - Rutiilia. Valkoisella tämän pitäisi olla rautapilkullinen, punasavella en huomaa mitään. Vähän chun-efektiä. Vaikea sanoa oikein mitään, vähän merkityksetön
68 - Chun-tyyppiseksi nimetty, ja onhan siinä vähän efektiä. OK.


Tuossa sisällä jo aikaisemmin tehty 63 var1, jossa rautaoksidia 2%. Valkosavella.

Seuraava urakka olisikin sitten ryhmä "valkoiset, kerma, matta opaakki". 28 lasitetta, joissa onneksi aika monta bariumilla tai sellaisilla aineilla joita ei ole hyllyssä.



keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Muutama vuoka





Muutama vuoka Fuchstonin mustasavesta S. Shamotiton savi, jonka voi valmistajan mukaan polttaa 1150 asteeseen. Keilaan 2 poltettuna tuntuu menevän yli, alkaa tulla kuplia, mutta keilaan 1 poltettuna, jota nuo ovat, jää vähän huokoiseksi. Voi olla että keila kakkoseni oli vähän yli. Keittiökelpoista kuitenkin, huokoisuus lienee alle 1%.

Tuollaista röpelöä pinnassa:







Kaksi lasitetta josta pidän, vasemmalla PBGR53 lisättynä kaoliinia 20%, oikealla PBGR48 lisättynä kaoliinin määrää ja vähennettynä frittiä. Reseptin saa pyytämällä. Siisä on eri koepaloissa ollut sinertävää, liilaa, vaaleanpunaista yms. Teräväkielinen tyttäreni sanoi, että "tuollainen maksan värinen".  Tosiaan, voisihan tuota pitää tosi rumanakin. Minua miellyttävät nämä molemmat. Jotenkin nyt ei kiinnosta värikkäät lasitteet, vaan erilaiset "luonnonvärit". 

Käytössä parasta lasitettani tuntuu olevan sekalasite, johon kippaan erilaisia koe-eriä. Vähänkö turhauttavaa. Nyt se on mustaa tummanvihreillä pilkuilla. 

perjantai 23. marraskuuta 2012

Mustasavi

Kirjan Potters Book Of Glaze Recipes lasite nro 47. Kipot ovat Creatonin punasavi 311 ja mustasavi 356. Molempien pitäisi sintraantua 1120 asteessa. Nuo on poltettu keilaan 02, jolloin mittari näytti karvan alle 1100.


Sama lasite, sama poltto, vain savi on eri.

Jossain ehdotettiin, että syy olisi mustasaven korkea rautapitoisuus, mutta se on molemmissa suunnilleen sama. Muuta eroa en savista tähän liittyen löydä, kuin että mustasaven musta tehdään mangaanioksidilla. 1080 on joku taikalämpötila, jossa mangaanidioksidi palaa mangaanioksidiksi. Silloin vapautuu kaasuja eli se happi.

Kun tulee reikiä, siihen yleensä ehdotetaan, että pitäisi panna lasitetta ohuemmalti, mutta tuossa laidoilla lasitetta on ohuelti, ja kuplia on aivan ylös asti. Toinen ehdotus on polttaa ylemmäs, jotta lasite ehtii tasaantua, tai lisätä vähän jotain fluksia. Ei tunnu auttavan.

Paras ehdotus jonka olen toistaiseksi löytänyt: lasite sulaa läpäisemättömäksi liian aikaisin, kun savesta vielä irtoaa kaasuja. Siihen pitäisi auttaa sulamispisteen nostaminen, esim. kaoliinilla.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Lasitteita sekasavella

Säästän tummien savien, eli punasavien ja mustasavien, jämät samaan ämpäriin. Sen kun kierrättää, saa jonkinlaista sekasavea, joka vaihtelee aika kovasti eri kerroilla. Koska seassa on kotimaista punasavea, polttolämpötila on vähän alempi kuin pelkällä mustasavella. Nyt olen polttanut savet keilaan 04. Ihan hieman on jäänyt osaan huokoisuutta, joten keila 03 olisi voinut olla parempi, mutta paha sitä on sanoa etukäteen.

Jossain kirjassa kehotettiin tekemään koepalat kippoina, joista vain sisäpuoli lasitetaan. Oikein fiksu neuvo! Uunilevyistä saa muuten olla vähän väliä raapimassa valumia irti.

Sekasavikippoja koepaloina, ∆04

Saven väri on tumman ruskea. Bonsairuukkuja jos ajattelee, se olisi ok ilman lasitustakin - tosin tylsää. Punasavi terra sig päälle, niin ei se muuta kaipaa.

Pari noista testeistä on sellaisia, että olen tehnyt niistä isommat erät. Paras on oikealla ylhäällä, Potters book of glaze recipes lasite nro 28. Samaa kamaa on pari riviä alempana edellinen erä, jostain syystä hiukan eri värisenä.

Kummallinen lasite on kolmannessa rivissä ylhäältä oikealla. Eli tämä (keskellä):



Se on PBGR 13 lisättynä ilmeniittiä ja rautaoksidia, noin 10% kumpaistakin. Olen polttanut sitä välillä ∆04-∆5, ja se vaikuttaisi toimivan aina. Alkuperäinen versio ei toiminut ollenkaan, se vaahtosi ja valui. Luultavasti eroa raaka-aineissa. Ilmeniitin ja rautaoksidin yhdistelmä tekee tuollaisia hauskoja kiteitä.

Siinä päällä on hauska toffee, joka on PBGR 2 lisättynä ilmeniittiä 7,5% ja rutiilia 5%. Pohjalla on vähän reikiä, joten ehkä sitä pitäisi vähän notkistaa (lisätä frittiä) tai laittaa ohuemmalti.

Alarivin vaaleansininen on PBGR18 lisättynä 0,5% kuparikarbonaattia. Tuo 18 ei tunnu olevan ihan hyvä, koska se jää reikäiseksi. Seuraava testi, nyt uunissa, on PBGR19 samalla määrällä kuparikarbonaattia. Lasite ilman väriä on ensimmäisessä kuvassa toisessa rivissä alhaalta, toinen vasemmalta. Tinaoksidilla tehty valkoinen.

Tinaoksidi on muuten törkeän kallista! Satasen kilo, ja sitä menee lasitteeseen 10-12%. Sirkoonisilikaatti tekisi myös valkoista, vaan ei tunnu toimivan tummalla savella samalla tavalla.