Rajalla

Tänään tein lasituspolton muutamalle kipoille. Olen haeskellut polton yläräjaa, että kuinka paljon se kotimainen punasavi oikein kestää lämpöä, ja nyt sitten tiedän. 1060 astetta oli liikaa.

Sivukuva, jossa ei niin näy viat. Kulhoissa, mukissa ja ruukussa on aprikoosin värinen engobe sisällä, ja sen päällä kirkas lasite. Vähän paistaa punasavi läpi siellä täällä, eli paksummalti voisi laittaa. Ruukussa takana erityisesti engobe on epätasainen.

Pari uutta sivellinlasitetta on testissä. "Tiikerinsilmä" (BOTZ B9475 Tigerauge) bonsairuukussa vasemmalla, "Krokotiili" (BOTZ B9582 Krokodil) oikealla ja kukkapurkissa siinä välissä samaa. Tigeraugelle luvattiin kestoa 1060 asti, ja se näyttääkin menneen yli. Krokotiilin pitäisi kestää 1100, ja se näyttääkin paremmalta. Kumpikaan ei näytä siltä kuin valmistajan kuvissa.. Mutta punasaveslla lasitteet näyttääkin varmaan tummemmilta. Tuo krokotiili on aika hyvä, se sopii hyvin bonsairuukkuun. 

Mutta sitten kuva, josta näkyy todellinen tilanne:

Aika pilalla ovat tavarat.. Ne ovat menettäneet muotonsa. Nekin purkit, jotka ovat vielä aika pyöreitä, ovat valahtaneen oloisia. Ruukku on aika lysähtänyt, vaikka se onkin paksuna esineenä parhaiten säilyttänyt muotonsa. 

Bonsairuukut otan kyllä käyttöön, ja kukkapurkin haluaa vaimo ulos kesäksi, vaikka itse pistäisin sen kyllä roskiin. Häntä miellyttää kaikki vino.

Ruukun näköisen ruukun pohjassa on halkeamia, jotka eivät mene läpi asti, mutta ovat ruman näköisiä. Luulisin että unohdin sinne vettä dreijatessa. Eka ruukkuni, ja olin niin tohkeissani, kun sain aikaiseksi ihan 15 senttiä korkean tekeleen, että unohtui ottaa vesi pois. 

Oikealla on tyttären purkki, josta tuossa vielä parempi kuva:

Siihen tyttö laittoi molempia lasitteita, ylös tiikerinsilmää ja alas krokotiilia. Ihan hauska efekti.

Miksi muuten olen hakenut lämpötilan ylärajaa. Kun olen polttanut 1050 asteeseen, olen huomannut, että (suomalainen) punasavi sintraantuu tosi tiiviiksi. Sillä on merkitystä, kun tekee ruukkuja ulkopuille. Jostain luin, että kun vettä imeytyy ruukkuun vähemmän kuin 1%, ruukku on talvenkestävä. Nyt pitää tehdä ruukkuja vielä muutama lisää, ja panna niihin samaa maa-ainesta, jota käytän bonsaipuille, ja pitää ne ulkona talven. Muutama niin iso luin uuniin mahtuu. 

Luulisin että poltan jatkossa punasaven 1040 asteeseen. 

Poltteluita

Muutaman kerran on tullut polteltua savea. Tarkasti sanoen viides raakapoltto on menossa, lasituspolttoja on ollut kolme. Uuni on pieni, kerrallaan mahtuu lasitettavaksi kymmenkunta pientä esinettä. Raakapolttoon mahtuu vähän enemmän.

Yllättävän paljon on ollut opiskeltavaa uunin käytössä. Kaikki on kyllä onnistunut, ei siinä mitään, mutta vähän suunnittelematonta touhua se on ollut.

Tällä kertaa värkkäsin graafin polton etenemisestä, josko se sillai vähän aukeaisi miten sitä pitäisi tehdä. Olen ihan tietämätön näistä asioista, mutta tässähän sitä oppii. Tuskin se oikeasti mitään selvittää, muuta numeroita pyörittämällä syntyy jonkinlainen asian hallinnan mielikuva tai tunne.

Uunin ohjeissa puhutaan, että lämpötilaa ei tulisi nostaa nopeammin kuin 150 astetta tunnissa. Jostain luin, että suomalaisessa punasavessa on paljon hiiltä, jonka vuoksi sitä pitäisi polttaa vielä hitaammin, jotta kaikki hiili ennättää varmasti palaa pois. Joku sanoi jossain 60 astetta tunnissa.

Tuossa Excelillä tehdyssä käppyrässä on kaksi suoraa jotka näyttävät 60 ja 100 astetta tunnissa. Kiekura on tietysti nyt tehty poltto. Vaakasuora viiva on 573 astetta, joka on joku kvartsi-inversio tmsp, joka pitäisi ylittää hissukseen, koska siinä kohtaa tulee jännitteitä. Pystyviivat näyttävät, missä kohtaa tehoja on annettu lisää. Viimeinen viiva tipahti kyydistä, hällä väli, se on kohdassa 10 tuntia.

Kaksi ekaa tuntia on poltettu kansi raollaan, jotta kosteus pääsee pois. Sitten kaksi tuntia teholla 1 kansi kiinni, päädytään 220 asteeseen. Sitten neljä tuntia teholla 2, päädytään 580 asteeseen. Sitten kaksi tuntia 3:lla, ja sitten 4, kunnes lämpötila on 940 astetta (tällä kertaa) ja äkkikuolema.

Jäähtyminen huoneenlämpöön ottaa jotain 14 tuntia! Se tapahtuu niin hitaasti, että siinä ei ole säädettävää. Siellä olisi muutama vaaranpaikka, tuo 573 astetta ja toinen 220, jotka pitää ohittaa hitaasti.

Pannaas vielä muistiin mitä poltossa tapahtuu, kun osui nettisivulla silmään.

• ->100 astetta, poistuu irtovesi 
• 300-800 astetta palaa pois rikki ja hiili
• 350-800 astetta kemiallisesti sitoutunut kidevesi lähtee
• 573 astetta kvartsi-inversio
• 900 astetta sintraantuminen alkaa
• 1005-1145 astetta matalan polton savien vitrifikaatio
• 1165-1210 astetta keskipolton savien vitrifikaatio
• 1225-1390 astetta korkean polton vitrifikaatio
• 220 astetta jäähtyessä joku kvartsin kiderakenteen muutos

Semmottista. Alkujaan olen ollut kiinnostunut vain bonsairuukkujen tekemisestä, mutta niitä on tullut tehtyä tosi vähän. Jostain kummasta on tullut kiinnostus ihan ruoka-astioihin. Kulhoja, vateja, mukeja, pulloja yms. on tullut tehtyä. Pitäisi tehdä joku systeemi, että tulisi laitettua ylös tekemisiä.