12 kirkasta lasitetta - järkeä vai ei? |
Muutama sana:
54 - Hyvä lasite, täynnä pieniä kuplia, ja niiden seurauksena pinta vähän epätasainen. Näissä kuplissa ei ole mitään vikaa, eivät jätä teräväreunaisia reikiä tms. Hieman matta.
55 - Aavistuksen verran aivan pieniä kuplia, oikein hyvä. Puolikiiltävä.
56 - Raaka.
57 - Tuhkalasite, koivun tuhkalla. Epätasainen, tahtoo kertyä möykyiksi. Todella kiiltävä.
58 - Toinen tuhkalasite, hiukan vähemmän kiiltävä. Ohuelti matta.
60 - Hyvä lasite, jossa on tuollaista sinertävää haituvaa, joka lienee se "chun effect". Se tulee mikroskooppisen pienistä kuplista. Näkyy kuulemma paremmin tummilla savilla. Johtuu valon taittumisesta lasiteen sisällä.
61 - Puolikirkas, vähän röpelö pinta. Menee vaaleaksi missä on paksummalti. Ei parhaita.
64 - Vaalea, johtuuko pienistä kuplista, vai olisiko vähän raaka.
65 - Kummallinen väri, kalma. Puolimatta, sisällä pieniä kuplia. Aika ruma punasavella.
66 - Puolikirkas hieno lasite, jossa ehkä paras punaruskea väri. Bariumia 10%.
67 - Rutiilia. Valkoisella tämän pitäisi olla rautapilkullinen, punasavella en huomaa mitään. Vähän chun-efektiä. Vaikea sanoa oikein mitään, vähän merkityksetön
68 - Chun-tyyppiseksi nimetty, ja onhan siinä vähän efektiä. OK.
Tuossa sisällä jo aikaisemmin tehty 63 var1, jossa rautaoksidia 2%. Valkosavella.
Seuraava urakka olisikin sitten ryhmä "valkoiset, kerma, matta opaakki". 28 lasitetta, joissa onneksi aika monta bariumilla tai sellaisilla aineilla joita ei ole hyllyssä.
Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi! Olisiko mahdollista saada sinulta tuon toisen tuhkalasitteen(nr.58) reseptiä? Jos et tänne blogiisi niin vaikka sähköpostilla? Olisi hauska kokeilla, kun puulämmitteisessä talossamme tuhkaa ainakin riittäisi. Onko tuo muuten ruoka-astioihinkin sopiva lasite?
VastaaPoistaminttu.ukkonen (at) hotmail.com
Tottahan toki voin laittaa, vaikka ei se ihan korrektia ehkä olekaan.
Poistaalkalifritti P2961 30%
puutuhka 40%
maasälpä 20%
pallosavi 10%
Tuossa ei ole mitään myrkyllistä raaka-aineissa. Jos lasite on kiiltävä eli kunnolla poltettu, se on varmasti elintarvikekelpoinen. Keila 5 eli kirjan mukaan 1200-1220 astetta. Minulla hitaampui poltto, keila 5 tulee vastaan jossain 1170-80 asteessa.
Tuhka on luonnonmateriaali, jonka koostumus vaihtelee kerrasta toiseen. Tuossa käytin tuhkan pesemättä 100 meshin siivilän läpi sihdattuna. Se on hirveä homma, jos lasitetta tarvitsee isompia määriä. Voi olla että selviäisi helpommalla jos tuhkan pesisi, en tiedä kun en ole kokeillut. Pesty tuhka ainakin on vähemmän syövyttävää. Pesemättömästä tuhkasta tehtyä lasitetta ei pidä koskea käsin paljon. Saippuamainen tuntu, joka lasitteessa on, johtuu liukenevasta ihosta!
Toisaalta, eihän niitä lasitteita pidä muutenkaan räplätä käsin.
Lisäksi, jos sihtailee tuhkaa paljon, täytyy olla joku hengityssuoja.
PoistaKiitos tästä! Kokeiluun menee varmasti jossain vaiheessa.
VastaaPoista