sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Suutarilan savea

Törmäsin viime syksynä koiran kanssa lenkillä lähimetsässä saviläjään, joka oli nostettu joskus vuosikymmeniä sitten metsää ojitettaessa. Eihän se savi mitään harvinaista ole, koko Etelä-Suomihan on savilaatan päällä, mutta olipahan helposti nostettavissa. Täällä meilläpäin on muuten ollut tiilitehdas, joten luulisin että sen savikin nostettu täältä. Otin savea mukaan pari muovikassillista.

Savi tuntui hyvin lyhyeltä ja hiekkaiselta. Rikoin sen pieniksi ja kuivatin talvella. Sitten liettäminen veteen, ja isoimpien roskien sihtaus keittiösihdillä. Sitten kipsilevyn päälle kuivumaan. Vaivatessa savi tuntui tosi painavalta, joten siihen on varmaankin jäänyt hiekkaa paljon.

Dreijaaminen oli hankalaa, koska plastisuutta ei ollut tarpeeksi. Pari kippoa sain kuitenkin aikaiseksi:



Paksuseinäisiä ja painavia, ja lasitus säröili sisäpuolelta pahasti. Hällä väli, en tarvitse käyttöastioita. Joku maljakko olisi ollut hauska, mutta en saanut nostettua esineitä yhtään tuota enempää. Lasite taitaa olla tuo. Aika passeli lasite punasavelle. Poltto 1020 astetta, silmämääräisesti menisi 1060 ainakin myös.

Pitäisi sihdata tuo savi lietteenä 80 meshin sihdillä, että pääsisi näkemään millaista se oikeasti on, ilman että siinä on puolet hiekkaa. Se on vaan niin hiton työlästä hommaa, ilman ammattilaisvälineitä.

Mitenköhän korkealle tuollaisen hiekkaisen tavaran voisi polttaa? Onko tietäjiä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti